Kaukolämpö Kajaanissa 50 vuotta

Kesti hetken, ennen kuin kajaanilaiset lämpenivät kaukolämmölle, mutta sen jälkeen suhde on pysynyt läheisen lämpimänä jo viisi vuosikymmentä. Kajaanilaisen kaukolämmön vuosikymmeniin mahtuu niin ennätyskiivasta kasvua, maailmanluokan innovaatioita kuin pitkäjänteistä työtä entistä ympäristöystävällisempien ratkaisujen parissa – ja tietysti gigawattikaupalla luotettavaa lämpöä tuhansiin koteihin ja kiinteistöihin.

Kaukolämpö innosti kaikkia – lahkeet lepattaen nopeaan kasvuun

Kajaanin kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaukolämpötoiminnan aloittamisesta 23. kesäkuuta 1973. Jo seuraavan vuoden alussa kaukolämpö alkoi virrata Kajaanin kaupungin sähkölaitoksen ensimmäisille kaukolämpöasiakkaille, asuinkerrostalolle Pohjolankadulla ja Kajaanin kauppaoppilaitokselle Urheilukadulla. Vuoden lopussa kaukolämpöverkkoon kytkettyjä kiinteistöjä oli viisi ja verkoston pituus 1,6 kilometriä.

Toiminnan alkuvaiheessa kaukolämmöntuotanto hoidettiin siirrettävillä öljylämpökeskuksilla. Vuonna 1975 Kettukalliontielle hankittiin hieman suurempi öljylämpökeskus. Kajaanin maalaiskunta liittyi osaksi kaupunkia vuonna 1977, ja samalla Puomirinteen ja Oksatien lämpökeskukset lämpöverkkoineen liittyivät toimialueeseen. Enimmillään siirrettäviä lämpökeskuksia oli 12 eri asuinalueilla.

Ensimmäisinä vuosina kajaanilaiset suhtautuivat uuteen lämmitysmuotoon pienellä ennakkoluulolla, ja alussa ilmenikin teknisiä haasteita. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan juuri näkyneet asiakkaiden lämmönsaannissa.

Pian kaukolämmön edut kävivät kaikille selviksi. Kysyntä lähti niin rajuun kasvuun, että Kettukalliontielle alettiin rakentaa ensimmäistä kiinteää, öljykäyttöistä kaukolämpökeskusta vuonna 1976. Palokankaan lämpökeskuksen harjannostajaisia vietettiin juhlavasti Kajaanin kaupungintalolla elokuussa 1977.

Kaukolämpöverkoston laajeneminen eteni vauhdikkaasti koko 1970-luvun. Öljyn hinnan jatkuva nousu innosti kiinteistöjen omistajia valitsemaan kaukolämmön kiinteistökohtaisen öljylämmityksen sijaan. Lämmönmyynti kasvoikin Kajaanissa lähes Suomen ennätysvauhtia.
Vuoden 1979 lopussa kaukolämpöverkoston kokonaisuuspituus oli yli 40 kilometriä, ja huolettomasta lämmöstä nautti jo yli 11 000 kaupunkilaista muun muassa Laajankankaalla, Soidinsuolla, Teppanassa ja keskustassa. Vuosikymmenen lopussa kaukolämpö alkoi virrata myös Kainuun keskussairaalaan. Kiinteistökohtaisesta lämmityksestä luopuminen paransi ja puhdisti kaupungin ilmanlaatua – kaukolämpö oli myös ympäristöteko alusta lähtien.

Lämpöä ainutlaatuisella energiayhteistyöllä teollisuuden kanssa

Merkittävä etappi kajaanilaisen kaukolämmön kehitykselle oli Palokankaan lämpökeskuksen laajentaminen turvetta polttoaineenaan käyttävällä kattilalla vuonna 1980. 15 megawatin kattila toimi moitteettomasti ja osoittautui tilattuakin tehokkaammaksi: sopivalla palajyrsinturveseoksella sen teho ylitti jopa 20 MW. Lämpökeskuksen kokonaiskattilateho oli 1980-luvun alkuvuosina 51 MW.

Kaukolämpötoiminnan nopea laajeneminen johti myös nimenmuutokseen, ja Kajaanin kaupungin sähkölaitos muuttui Kajaanin energialaitokseksi vuonna 1982.

Kajaanilainen kaukolämpö näytti esimerkkiä koko Suomelle. Lähes alusta alkaen Kajaanissa toimittiin tiiviissä energiayhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Kajaani Oy:n tehtaalla tuotantomuutosten johdosta vapautui kattilakapasiteettia. Sopimus lämmönostosta tehtiin 30.12.1981, ja lämmöntoimitus alkoi syyskuussa 1982 25 MW:n teholla.

Uusi Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Kajaanin Kaupungin yhteisesti omistama Tihisenniemen höyryvoimalaitoksen pääkattila valmistui vuonna 1989. Päätöksentekijöillä oli ehkä mielessään myös tehtaan tuotantokapasiteetin kasvu ja sen vaatima tehontarve: tilaukseen lähtikin sen ajan suurimmalla tulipesällä varustettu kiertopetikattila, mitä maailmalta löytyi. Sen lämmönteho oli huimat 240 megawattia. Pääosa kaukolämmön tuotannosta siirtyi tälle kattilalle.

Kaikki merkittävimmät alueet kaukolämmössä – aihetta juhlaan riitti

”Perusasiat ovat kunnossa, sähköä ja lämpöä riittää kaikille tarvitsijoille eikä hintakaan ole mahdoton.” Näin kaukolämmön tilaa luonnehdittiin Kajaanin energialaitoksen vuosikertomuksessa 1991. Kaukolämpöasiakkaina oli 1 297 kiinteistöä, ja niille oli vuoden aikana myyty 250,9 gigawattitunnin verran kaukolämpöä.

Jo 1992 kaukolämpöä käyttivät käytännössä lähes kaikki Kajaanin kiinteistöt, jotka oli taloudellisesti järkevää liittää kaukolämpöverkkoon. Energialaitoksella todettiin, että tulevina vuosina uusia asiakkaita voidaan saada lähinnä vain kaupungin laajenemisen myötä uusista, suurista kiinteistöistä.

Kaukolämpötoiminnan painopiste siirtyikin voimakkaasta uudisrakentamisesta käyttö- ja kunnossapitotoimintaan. Kainuun kuntien omistama sähkölaitos Kainuun Valo ja Kajaanin energialaitos yhdistyivät, ja vuodesta 1994 kaukolämpötoimintaa jatkoi Kajaanin Lämpö Oy.

Vuoden 1998 lopulla ilmassa oli suuren juhlan tuntua, kun paikallinen kaukolämpö juhli 25 vuotta toiminnan perustamispäätöksestä alkaen. Komeat kekkerit pidettiin Kajaanin kaupunginteatterissa marraskuun 27. päivänä. Kutsuvieraita oli sata. Ohjelman virallinen osuus sisälsi katsauksen kaukolämmön menneisyyteen sekä näkemyksiä muuttuvasta tilanteesta energiamarkkinoilla. Keskuskoulun 8. musiikkiluokan kuoro lauloi ikivihreitä kappaleita. Iloisen juhlan huipensi Ilmari Turjan menestysnäytelmä Särkelä itte.

Merkkivuosi nosti kaukolämmön entistä näkyvämmäksi. Vuoden 1998 päättyessä kaukolämpöasiakkaiden määrä oli kasvanut 1 370:een ja kaukolämmön piirissä asui 70 prosenttia kajaanilaisista. Tärkeimmäksi toiminnan perustaksi määriteltiin asiakaslähtöisen palvelun ja toiminnan laadun kehittäminen.

”Vakaus ja turvallisuuden tunne tulevaisuudesta ovat asiakkaidemme arvostama piirre kaukolämmössä”, Kainuun Sähkö -konsernin henkilöstölehti Valottaja tiivisti vuonna 1999. Tavoitteena oli edistää energian järkevän käytön avulla kajaanilaisten hyvinvointia sekä turvata energiahuollon osalta elämisen laadun ja elinkeinotoiminnan jatkuva myönteinen kehittyminen.

Millenniumista selvittiin ja kaukolämpö kehittyi vihreämmäksi

Vuosituhannen vaihteeseen liittyi jos jonkinlaisia pelkoja tietokoneiden pettämisestä, kun vuosiluku vaihtui 00-loppuiseksi. Myös energiayhtiöissä varauduttiin mahdollisiin järjestelmäongelmiin perustamalla yhteinen projektiryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää millenniumin järjestelmille ja laitteille aiheuttamat riskit. Kauhukuvista huolimatta vuosituhat vaihtui ongelmitta, ja kaukolämpö virtasi Kajaanin koteihin myös tammikuun ensimmäisenä päivänä 2000.

Sata vuotta Kainuuta ruokkinut paperitehdas ilmoitti toimintansa lakkauttamisesta syksyllä 2008. Tihisenniemen voimalaitoksen kapasiteetista jäi merkittävä osa käyttämättä.
Pääkattilan suurin käyttökuormitus oli ollut pakkastalvena 1997–1998, jolloin sen vuosittainen polttoainekäyttö ylitti 1 800 gigawattituntia. Tehdastoiminnan loppumisen jälkeen voimalaitoksen tuotanto puolittui ja tämä asetti uusia haasteita voimalaitoksen käytettävyydelle ja taloudellisuudelle.

Loiste Lämmön tarina alkoi ja kaukolämpö jatkoi kasvuaan

Vuonna 2013 Kainuuseen syntyi yrityskauppojen myötä uusi energiayhtiö Loiste. Kaukolämpötoiminnan nimi muuttui Kajaanin Lämmöstä Loiste Lämmöksi vuonna 2015, ja vuonna 2019 Loiste Lämpö muuttui osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi, jolloin siitä tuli osa Loiste-konsernia.

Suuria kiinteistömassoja liitettiin kaukolämmitykseen vuonna 2015, jolloin Kainuun Ammattiopiston Seppälän yksikkö tuli kaukolämpöasiakkaaksi. Kaikkiaan 13 liittymää sisältävä kokonaisuus toi 64 000 kuutiometrin verran uutta lämmitettävää rakennustilavuutta. Muita merkittäviä 2010-luvulla rakennettuja liittymiä ovat Kainuun uusi sairaala ja Peuraniemen jätevedenpuhdistamo.

Kaukolämpö täyttää 50 vuotta – nyt on taas aika juhlia!

Vuonna 2021 Loiste Lämpö toi markkinoille uuden tuotteen: Vihreän kaukolämmön. Se syntyy, kun Renforsin Rannassa sijaitsevan CSC:n Kajaanin-datakeskuksen LUMI-supertietokoneen hukkalämpö syötetään kaukolämpöverkkoon. Vihreän kaukolämmön tavoiteosuus on noin viidennes kaikesta Kajaanin kaukolämmöstä. LUMI on Euroopan tehokkain ja maailman vihrein supertietokone, joka palkittiin keväällä 2023 Lontoossa Vuoden vihreä datakeskus -palkinnolla.

Viimeisimpänä alueena energiatehokkaaseen kaukolämpöön liittyi syksyllä 2022 Heinisuon teollisuusalue. Loiste Lämpö rakensi Heinisuon alueen toimijoille yli kilometrin uutta runkolinjaa.

Vuonna 2024 kajaanilainen kaukolämmitys täyttää komeat 50 vuotta. Juhlavuonna Loiste Lämmöllä on noin 1 700 asiakasta, ja kaukolämpöverkoston kokonaispituus on jo 130 kilometriä – se kattaa yli 70 prosenttia Kajaanin taajama-alueesta. 

Loiste Lämmön katseet on jo suunnattu täysin uudistuvaan tuotantoon vuodesta 2026 alkaen. Uusi investointi mahdollistaa päästöttömän ja modernin tavan tuottaa lämpöä monipuolisesti. Asiakkaille tarjotaan lämpöpumpputeknologiaan perustuvaa lämpöratkaisua paikallisista lämmönlähteistä, olemassa olevan jakeluinfran eli kaukolämpöverkon välityksellä. Hanke tulee parantamaan merkittävästi tuotannon toimitusvarmuutta, kustannustehokkuutta ja kaukolämmön kilpailukykyä, jonka myötä Loiste Lämpö luottaa kaukolämmön olevan jatkossakin houkutteleva lämmitysratkaisu.